Tunnejohtamisella menestykseen
Itsessään sana HR (Human Resource management) paljastaa meille jo HR työn ytimen: HR:n tehtävänä on auttaa ja tukea liiketoiminnan menestystä suunnittelemalla ja kehittämällä henkilöstöön liittyviä asioita huomioiden toimialan erityispiirteet (Männistö 2017). Se miten HR pystyy suunnittelemaan ja kehittämään henkilöstöä on hyvin monen asian summa. Mielestäni kuitenkin yksi tärkeimmistä asioista on ketteryys.
Viime vuosina maailmamme on kohdannut monenlaisia kriisejä ja olemme eläneet jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä. Monet vanhat ajattelumallit eivät ole tuoneet toivottuja tuloksia yrityksille, vaan he ovat joutuneet miettimään asioita hyvin eri tavalla sekä joutuneet olemaan ketterämpiä menestyäkseen. Kun yrityksen johto, esimiehet ja HR toimivat ketterästi, he pystyvät poistamaan työntekoa haittaavia esteitä ja turhia jäykkyyksiä sekä sitä kautta toimivat työyhteisön kasvun mahdollistajina (Pakarinen 2018).
Mielestäni yritykset keskittyvät liikaa siihen, kuinka hyvillä HR prosesseilla saadaan aikaan tulosta, kun nykymaailmassa kyse pitäisi olla enemmänkin siitä, että miten hyvällä henkilöstöjohtajuudella luodaan menestystä. Nuoret eivät enää havittele rahaa vaan pikemminkin merkityksellisyyden tunnetta, joten työyhteisössä pitäisi ottaa enemmän huomioon muiden tunteita (Terävä 2020). Auktoriteetilla johtaminen ei ole enää pinnalla vaan työyhteisöissä kaivataan enemmän tunnejohtamista. HR ja ketteryys vastaavat tähän hyvin, koska rikkomalla vanhoja ja jäykkiä auktoriteetteja HR pystyy johtamaan henkilöstä paljon paremmin.
On totta, että kaikki eivät kaipaa tunnejohtamista vaan haluavat pitää kiinni vanhoista ja usein kankeistakin tavoista kiinni. On kuitenkin fakta, että maailma, erityisesti Suomi, kärsii työntekijäpulasta ja työntekijöitä on vaikea saada avoimiin työtehtäviin. Suuret ikäluokat eläköityvät ja tilalle tulee nuoria työntekijöitä. Jossain vaiheessa yritysten on pakko alkaa miettimään ketteryyden mahdollistamaa tunnejohtamista, koska nuoret eivät enää halua käydä töissä klo 9-17 vaan kokea maailmaa ja elää. Ketteryydellä voi siis hyvinkin olla suuri vaikutus yrityksen menestykseen, koska kaikki tietävät, että yrityksen kaikista arvokkain resurssi on työntekijät.
Lähteet:
Männistö, E. 2017. Henkilöstöhallinto – oikeat ihmiset oikeisiin tehtäviin. https://tilisanomat.fi/palkka-ja-henkilostohallinto/henkilostohallinto-oikeat-ihmiset-oikeisiin-tehtaviin. Luettu 1.10.2022
Pakarinen, M. 2018. Miten ketterä HR tukee yrityksen menestystä! https://www.eventium.fi/blogi/miten-kettera-hr-tukee-yrityksen-menestysta/. Luettu 1.10.2022
Terävä, H. 2020. Nuoret hakevat työltä merkitystä ja vapautta, yrittäjyys kiinnostaa yhä useampaa –”Työn pitäisi olla jotain muutakin kuin tulonlähde”, sanoo tutkimuspäällikkö. https://yle.fi/uutiset/3-11306142. Luettu 1.10.2022
Hei! Yrityksen ketteryys on nykypäivänä todella suuri etu. Esimerkiksi koronan aiheuttaman etätyön myötä yritysten täyty nopeasti keksiä toimintatavat laajan etätyön käyttöönottoon. Tämän jälkeen huomattiin, että vaikka toimistolle saa tulla jo takaisin töihin osa haluaa silti jatkaa etätyöskentelyä. Seuraavaksi piti löytää keinot miten hoitaa tiimejä, kun osa on etänä ja osa toimistolla. Jäykkä yritysrakenne ei ole enää kilpailukeino vaan kuten tuot tekstissäsi esille nykyään kaivataan tunnejohtamista ja merkityksellisyyden tunnetta työssä.
VastaaPoistaMoikka, kiitos hyvästä pohdinnasta! Erityisesti viimeinen lause jäi mieleen, "kaikista arvokkain resurssi on työntekijät". Näinhän se on, työntekijät luovat arvoa ja ilman hyvää johtamista ja työntekijöistä huolehtimista tähän voi olla hankala päästä. Nykyajan megatrendit ovat osoittaneet, että kaikki emme työntekijöinä, kuten emme luonnollisesti ihmisinäkään mahdu yhteen muottiin joten liiketoiminnan ja luonnollisesti myös HRn on otettava tämä huomioon.
VastaaPoistaMoikka!
VastaaPoistaKetteryys ja sen mukauttaminen HR-työhön on tosiaan tätä päivää, ja jatkuvien radikaalienkin muutosten edessä koko organisaation ketteryyttä voidaan jo pitää enempi edellytyksenä, kuin pelkkänä etuna. Olen samaa mieltä kanssasi, että prosessilähtöinen johtaminen on jo menneen talven lumia ja organisaatioissa pitäisikin keskittyä enemmän ihmislähtöiseen johtamiseen. Voidaanhan henkilöstöä kuitenkin hyvin usein pitää yrityksen menestystekijänä… Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen kirjoitus omien pohdintojen ja kattavien lähteiden kera!
- Valtsu
Moikka! Mielenkiintoista pohdintaa tunnejohtamisesta. Olen samaa mieltä kanssasi, että monilla tulonlähde ei välttämättä ole tärkein syy työhön vaan se, että pystyt antamaan jotain omalla panoksellasi työyhteisöön, ja se huomataan ja sitä arvostetaan. Erityisesti koen tämän olevan hoitoalalla oleva asia, missä ihmiset hakeutuvat "kutsumustyöhönsä", jossa pääsevät toteuttamaan itseään omien vahvuuksiensa kanssa. Itsekin hoitoalalla olleena koen, että johtamisella oli paljon merkitystä siihen, kuinka suoriuduin töistä sekä kuinka halusin kehittää osaamistani. Tämä myös luonnollisesti vaikutti siihen, millaisella fiiliksellä lähdin töihin ja että oikeasti halusin tuottaa parastani työssä, tuoden "hyviä tuloksia" organisaatiolle.
VastaaPoistaHei Matleena! Selkeää ja suoraa tekstiä! Ketteryys korostuu etenkin tässä maailmantilanteessa ja luulen, että sen merkitys tulevaisuudessa vielä korostuu. Jos nyt yrityksellä ei hälytyskellot ketteryydelle soi niin tulevaisuudessa voi jo olla liian myöhäistä. Mikäli osaajia tulee ulkomailta joudutaan olemaan entistä ketterämpiä ja huomioimaan heidät. Enää ei voida ajatella, että työntekijöiden on pakko sulautua tiettyyn muottiin ja yritys ei voi tulla vastaan.
VastaaPoista